Jokaisen työsuhteen taustalla on työsopimus. Työsopimuksen voi solmia 15-vuotta täyttänyt henkilö, ja kuluvan vuoden aikana 14-vuotta täyttävän huoltaja voi tehdä työsopimuksen hänen puolestaan. Työnteosta kiinnostuneiden nuorempien henkilöiden osalta työsopimuksen solmimiselle vaaditaan työsuojeluviranomaisen myöntämä lupa. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. On kuitenkin poikkeuksetta suositeltavaa, että työsopimus tehdään kirjallisesti. Riitaisissa olosuhteissa, tai muutoinkin, kun työntekijällä ja työnantajalla on epäselvyyttä työsuhteeseen liittyvistä seikoista, voidaan helposti ajautua sana vastaan sana tilanteeseen. Kun työntekijä kokee oikeuksiaan tulleen loukatuksi, hänen saattaa olla hyvin vaikeaa – ellei jopa mahdotonta – näyttää hänen oikeuksiensa kannalta olennaisia tekijöitä toteen. Kirjallisesti laadittu työsopimus luo selkeät pelisäännöt sopijapuolille ja työntekijän on huomattavasti helpompi vedota oikeuksiinsa sopimusrikkomustilanteissa. Näin menetellen usein myös vältytään turhilta riidoilta, joita saattaisi syntyä suullisen työsopimuksen johdosta.

Pelkkä kirjallisesti laadittu työsopimuskaan ei ole välttämättä hyvä, tai riittävä, epäselvyyksien välttämiseksi ja työntekijän oikeuksien turvaamiseksi. Sen tulee olla myös laadultaan ja sisällöltään tarkoituksenmukainen.  Nopeasti ajateltuna saattaa tulla mieleen, että kunhan työsopimuksessa mainitaan työnantajan ja työntekijän henkilötietojen lisäksi palkan suuruus, työaika, työn alkamisajankohta ja onko työsopimus määräaikainen, vaiko toistaiseksi voimassa oleva, niin homma on paketissa. Edellä mainitut asiat ovat toki kohtuullinen lähtökohta, mutta hyvä työsopimus sisältää monta muutakin olennaista seikkaa. Esimerkiksi määräaikaiselle työsopimukselle tulee olla perusteltu syy. Työsopimuslaki nimittäin edellyttää tätä. Mikäli määräaikaisuudelle ei ole riittävää perustetta, katsotaan työsuhteen olevan toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikaisella työsuhteella tulee lisäksi olla päättymispäivä.

Usein työsopimuksiin sisältyy koeaika. Se ei kuitenkaan ole pakollinen osa työsuhdetta. Näin ollen, mikäli sitä sovelletaan työntekijän työsopimukseen, siitä on oltava maininta työsopimuksessa. Koeaika voi pääsääntöisesti olla enimmillään kuusi kuukautta. Työsopimuksessa tulee myös yksilöidä työntekopaikka ja mikäli työtä tehdään useissa eri kohteissa, selvitys siitä miten työskentely tapahtuu. Palkan osalta on tärkeää mainita sen suuruuden lisäksi myös palkanmaksujakso, sekä perusteet palkan maksamiselle. Yksi erityisen tärkeä osa työsopimusta on mahdollisesti sovellettava yleissitova työehtosopimus. Se takaa työntekijälle tiettyjä oikeuksia kuten palkankorotukset ja lomarahan. Jos työsopimukseen ei kyseistä työehtosopimusta sovelleta, tulee työntekijän olla sopimusneuvotteluissa erityisen tarkkana. On hänen etunsa mukaista pitää huoli siitä, että työsopimukseen sisällytetään edellä mainitut kohdat. Lopuksi työsopimukseen tulee vielä kirjata irtisanomisaika ja perusteet sen määräytymiselle. Irtisanomisaika voi olla enimmillään kuusi kuukautta ja työnantajalla ei tulisi olla lyhyempää irtisanomisaikaa kuin työntekijällä. Mikäli kuitenkin työsopimukseen oltaisiin näin merkitty, saa työntekijä noudattaa samaa irtisanomisaikaa kuin työnantajalla. Jos irtisanomisajasta ei ole erikseen sovittu, noudatetaan työsopimuslain 6 luvun 3 §:n mukaisia yleisiä irtisanomisaikoja.

Kaikki edellä mainitut seikat, joista työsopimuksessa tulisi sopia, ovat niin kutsuttuja työnteon keskeisiä ehtoja. Työnantajan on lain mukaan annettava kyseinen selvitys kirjallisena työntekijälle. Jos niistä ei ole sovittu työsopimuksessa, työnantajan on annettava selvitys erikseen. On kuitenkin selvää, että yleispätevää selvitystä siitä, mistä kaikesta työsopimuksessa tulee sopia, ei ole olemassa. Erilaisia työnkuvia ja työaloja on lukemattomia määriä ja riippuen ammatista, yksityiskohtaisempikin työsopimus voi olla tarpeen. Tiettyjen alojen osalta, joissa salassapitovelvollisuudet ovat ankarampia, on syytä tarkastella mahdollista kilpailukieltoehtoa erityisen tarkasti. Aina ei kannata hypätä työsuhteeseen, jonka on ajatellut olevan vain väliaikainen, jos työsuhteeseen sisältyy merkittävän pitkä kilpailukielto. Työsopimusta solmiessa tulee joka tapauksessa pitää huoli siitä, että työsopimus tehdään kahtena alkuperäisenä kappaleena; yksi työnantajalle ja yksi työntekijälle. Näin kummallakin sopijapuolella on mustaa valkoisella keskeisistä ehdoista.